Ajatus: Jos maailma olisi ideaali luonnon monimuotoisuuden suhteen, kaikki viljely tapahtuisi luomuna. Toinen kysymys on sitten se, ruokittaisiinko niin maapallon ihmiset. Voi olla vaikea nähdä sitä tilannetta, jossa maaperä, maaperän eliöt, hyönteiset, eläimet ja muut lajit hyötyisivät siitä kemikaalicocktailista, jota maahan ruiskutetaan. Viljelyala, jossa kasvaa aarikaupalla samaa lajia vuodesta toiseen, eikä mitään muuta, ei ole monimuotoinen. Maaperä, josta vain otetaan, eikä koskaan anneta takaisin, ei ole hedelmällinen. Maailman nälänhädän ratkaisu ei lepää kuitenkaan kotipuutarhurin harteilla. Omaan käyttöön kasvatettu sato jopa vähentää kansallista painetta tehotuotantoon, jos oikein ajatuksiaan jäsentelee. Yksittäinen siemen on pieni, mutta siemenen viljelijä on käyttänyt sen tuottamiseen harkintaa ja valinnut vastuullisen kasvintuotannon. Valistuneet kotipuutarhurit viljelevät usein oman tuotantonsa luomuna, koska ruuan puhtaus ja aitous puhuttelee. Mikään ei ole monimuotoisempaa kuin kotipuutarhurin piha. Siellä vallitsee upea sopusointu, jossa kaikille on tilaa. Kotipuutarhurin nauriit ovat toisinaan toukkaisia ja puutarhassa viihtyy lajien monimuotoinen kirjo. Kotipuutarhuri voi tuntea olevansa osa luonnon ekosysteemiä, sen sijaan, että olisi siitä erillinen ja sen yläpuolella.
Kaija Hakala kirjoittaa (2021)”Liveseed-projektin EU:n alueella tekemässä kyselyssä ilmeni, että suurin syy tavanomaisen kylvösiemenen käyttöön luomussa on soveltuvan lajikkeen luomusiemenen puute. Siemenen hiukan kalliimpi hinta, siemenen itävyysongelmat tai siemenlevinteiset taudit eivät ole pääasiallinen ongelma (Liveseed 2019a)”. Luomusiementen valikoima on suppeampi kuin tavanomaisten siementen, ja monien lajikkeiden kohdalla tarjontaa ei ole. Tarjontaa voidaan kasvattaa lisäämällä kysyntää, mutta ilman vahvoja kasvinsuojeluaineita heikosti pärjäävistä lajikkeista ei saa luomuna menestyviä taikaiskusta.
Hakala (2021) kirjoittaa myös, että: ”Liveseedin (2019a) haastattelemien luomusiemenviljelijöiden mukaan satojen vaihtelevuus, sadonmenetykset, siemenlevinteiset taudit ja tuholaiset sekä rikkakasviongelmat ovat suurimmat haasteet luomusiemenen tuotannolle. Luomusiemenen tuotanto on myös teknisesti haastavampaa kuin tavanomainen tuotanto, eivätkä siementuotantosopimukset sen takia aina houkuttele. Taloudellisestikaan tuotanto ei välttämättä kannata.” Näiden tulosten perusteella voidaan ymmärtää, miksi luomusiemenen hinta on korkeampi kuin tavanomaisen siemenen. Haasteita syntyy, kun jokaista ongelmaa ei voikaan myrkyttää pois. Siksi luomusiemenviljelyyn sopivalle lajikkeelle vaaditaan ominaisuuksia, joita ovat (Hakala, 2021):
- Hyvä ravinteiden otto- siirto- ja säilyttämiskyky
- Kilpailukyky rikkakasveja vastaan
- Hyvä tautien ja tuholaisten kesto
- Hyvä leivonta- ja mallastuslaatu
- Geneettinen monimuotoisuus ja puskurikyky
Näistä voidaan vetää se johtopäätös, että toivottujen ominaisuuksien vuoksi luomusiemen on oiva valinta kotipuutarhureille, jotka viljelevät usein luomuna. Tärkeimpiä syitä luomusiemenen valintaan kotipuutarhurin näkökulmasta: satoa saa varmemmin, kasvilla on luontaista kykyä pitää oma pintansa rikkakasveja vastaan, ja kasvi kestää tauteja ja tuholaisia hyvin. Puutarhanhoitoon käytetylle ajalle saa paremmin vastinetta, kun valitsee luomusiemenen. Tässä on järkisyy poikineen kuluttajalle, joka tekee päätöksensä järkisyihin vedoten. Tunteella päätöksen tekeville on myös hyviä uutisia: luomusiemenen valintaa mainostetaan usein vastuullisena tekona, ja sitähän se myös onkin. Siitä kerron seuraavaksi.
Tärkeimpiä syitä luomusiemenen valintaan kotipuutarhurin näkökulmasta: satoa saa varmemmin, kasvilla on luontaista kykyä pitää oma pintansa rikkakasveja vastaan, ja kasvi kestää tauteja ja tuholaisia hyvin.
Nyt kun se on sanottu, voidaan edetä mehukkaimpaan osuuteen, siihen villakoiran ytimeen, eli mikä on myös luomusiementen viljelyssä kannattamisen arvoista. Luonnonmukaisella kasvintuotannolla on yleiset vaatimukset, joita ovat (Ruokavirasto, 2022):
- Maaperän pitkän aikavälin viljavuuden säilyttäminen
- Energian ja luonnonvarojen vastuullinen käyttö
- Kasvien terveyden ylläpito ennalta ehkäisevillä toimilla
Eli pelkkää kultasadetta? Tätä kaikkeahan kasvintuotannon on hyvä sisältää, niin kuin ennen vanhaan. Keinot vaatimusten saavuttamiseen liittyvät esimerkiksi sopivaan viljelykiertoon, jossa maaperän viljavuuden tasapaino saavutetaan maaperää parantavien ja sitä kuluttavien kasvien vuorottelulla, käyttämällä tukena luonnonmukaisia lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita. Kun puhutaan kemiaa: N-P-K. Nitrogen – Phosphorus – Kalium. Typpi – Fosfori – Kalium. Luonnonmukaisessa viljelyssä maaperän typpi pyritään saamaan maahan typensitojakasvien avulla, eikä synteettisen typpilannoitteen kautta. Fosfori ja kalium saadaan takaisin maaperään luonnonmukaisessa kasvintuotannossa esimerkiksi eloperäisten lannoitteiden mukana. Luomusiemen on ympäristöystävällisempi valinta.
Luomusiemenpussin tunnistaa ”EU Organic” logosta, jota käytetään kaikissa luomutuotteissa EU-alueella. Logoa saa ja täytyy käyttää siemenpakkauksissa, joissa on sertifioituja luomusiemeniä. (Euroopan komissio 2018)
Lähteet:
Euroopan komissio, 2018. The Organic Logo. Saatavilla: https://agriculture.ec.europa.eu/farming/organic-farming/organic-logo_en (viitattu 11.2.2023) Kuvan lähde.
Hakala Kaija, 2021. Luomuinstituutti. Luomusiementä ja viljelykasvien luomuun soveltuvien lajikkeiden jalostusta tarvitaan myös Suomessa. Saatavilla: https://luomuinstituutti.fi/luomusiementa-ja-viljelykasvien-luomuun-soveltuvien-lajikkeiden-jalostusta-tarvitaan-myos-suomessa/?lang=fi (viitattu 11.2.2023)
Liveseed, 2019a. Report on relative importance of factors encouraging or discouraging farmersto use organic seed in organic supply chains. Saatavilla: https://www.liveseed.eu/wp-content/uploads/2019/09/LIVESEED-D4.1-Report-on-relative-importance-of-factors-encouraging-or-discouraging-farmers-to-use-organic-seed-in-organic-supply-chains.Cpdf_.pdf (viitattu 11.2.2023)
Ruokavirasto, 2022. Luomukasvintuotanto. Saatavilla: https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/oppaat/Luomukasvintuotanto/luomu-kasvintuotanto/ (viitattu 11.2.2023)
