Munakoison perustiedot ja historia
Munakoiso (Solanum melongena) kuuluu Solanaceae eli koisokasvien heimoon. Munakoisoja kasvatetaan kymmeniä miljoonia tonneja vuosittain ja suurimmat tuotantomaat ovat olleet Kiina ja Intia (vuonna 2018) (2). Munakoiso on oletetusti kotoisin Intiasta, jossa sitä on kasvanut luonnonvaraisesti. Munakoisoa on viljelty ympäri Kiinaa ja Intiaa jo 1500 vuoden ajan (1).
Munakoiso on hallanarka kasvi, joka rakastaa lämpöä. Munakoiso haarautuu luonnostaan lehtihangoista, ja sillä on puumainen ja paksu varsi. Munakoisolle kasvaa vihreät tai harmaanvihreät lehdet, jotka voivat olla myös melko suuret. Täysikasvuisen kasvin korkeus voi olla lajikkeesta ja olosuhteista riippuen alle 0,5 metriä tai jopa yli 2 metriä. Munakoiso on monivuotinen kasvi, mutta yleensä sitä viljellään vain yksivuotisena. (1)
Munakoison kukan väri on purppura ja se on muodoltaan tähtimäinen. Kukat muodostuvat yleensä yksittäisinä tai kahden ja useamman kukan ryppäinä. Munakoiso on ensisijaisesti itsepölyttyvä, mutta pölyttäjähyönteisten avulla voi tapahtua ristipölytystä. (1)
Munakoison hedelmä tunnetaan parhaiten violetista, lähes mustasta väristä, mutta muitakin värejä esiintyy. Kuoren väri johtuu vesiliukoisesta flavonoidista, antosyaanista. Hedelmässä on tiivis, kiinteä, yhteinäinen, valkoinen ja makea hedelmäliha. Tavallinen munakoison hedelmä on soikea tai päärynän muotoinen, kiiltävä, purppurainen, ja sen pituus on 15-23 cm. (1)
Munakoison kasvatus
Munakoiso viihtyy ravinteikkaassa ja läpäisevässä maassa, ja sille sopiva maaperän pH on 5,5-6,5. Munakoiso menestyy parhaiten aurinkoisessa paikassa, ja itämisestä ensimmäisiin hedelmiin kestää noin 5 kuukautta. Optimaalinen kasvatuslämpötila on 20-30 celsiusasteen välillä. Jos lämpötila nousee yli 35 celsiusasteen, mukakoiso voi pudottaa kukinnot ja keskeyttää hedelmien muodostamisen. Hedelmien muodostuminen alkaa hidastumaan selkeästi jo silloin, kun lämpötila laskee alle 15 celsiusasteen. Alle 10 celsiusasteen lämpötilat voivat vahingoittaa munakoisoa jo merkittävästi. Munakoisot istutetaan yleensä ulos kasvamaan, kun pakkasvaara on ohi ja päivälämpötilat ovat yli 20 astetta celsiusta. (1)
Suomessa munakoisoa ei kannata siirtää liian aikaisin lämmittämättömään kasvihuoneeseen, ja yleensä istutus kannattaa tehdä vasta säiden salliessa kesäkuussa.
Siementen kylvö
Siemenet kylvetään mieluiten helmikuussa. Lämmittämättömään kasvihuoneeseen kesäkuussa sijoitettavan munakoison siemenet voi kylvää helmikuun loppupuolella tai maaliskuun alussa. Siemenet suositellaan kylvettäväksi yleensä 4-8 viikkoa ennen suunniteltua istutusta (1), mutta huhtikuussa kylvettävä munakoiso ei välttämättä ehdi muodostaa hedelmää Suomen olosuhteissa, mikäli syksy saapuu aikaisin.
Siemenet kylvetään yksittäin 0,6 – 1,3 cm syvyyteen puutarhamullalla täytettyihin kasvatusastioihin. Siemenet itävät yleensä 1-2 viikon kuluessa. Itämislämpötila on hyvä olla 20 astetta tai enemmän, mutta yläraja on noin 30 astetta celsiusta. Pintamulta suojataan kuivumiselta idätysaikana. Multa pidetään lämpimänä ja kosteana itämisen jälkeenkin. Multaa ei kannata kastella liian märäksi, sillä se haittaa juuriston hyvinvointia ja kasvua. Ylikasteluun taipuvaisen kasvattajan voi olla hyvä suosia sumutinpulloa vesikannun sijaan. Taimet tarvitsevat 12-14 tuntia kirkasta valoa vuorokaudessa. (1)
Taimet voi istuttaa isompiin ruukkuihin pari kertaa esikasvatuksen aikana. Lannoitus aloitetaan yleensä jo ennen istutusta, jos kylvömullan ravinteet on hyödynnetty. Kellastuvat ja irtoavat alalehdet voivat olla merkki lisälannoituksen aloittamisen tarpeesta.
Taimien istutus
Taimet istutetaan juuripaakkuineen, sillä munakoison juuristo arvostaa kasvurauhaa. Sopiva taimiväli on 45-60 cm ja riviväli 75-90 cm lajikkeesta riippuen. Munakoison juuristolle on hyvä varata kasvutilaa noin 45 cm alaspäin kasvatuspenkissä. Munakoiso tarvitsee runsasravinteisen maaperän, joten istutusmultaan voi lisätä lannoitetta varastoon melko runsaasti. Munakoison voi tukea istutuksen aikana, ja tukemisesta on hyötyä etenkin silloin, kun munakoison tekemät hedelmät ovat suuria. (1)
Munakoiso voi hyötyä tuesta myös silloin, kun esikasvatusaika venäyttää kasvin pitkäksi eikä päävarsi ole vielä vahvistunut puumaiseksi. Kastele hyvin istutuksen yhteydessä. Taimia voi olla hyvä karaista ennen istutusta, mutta se ei ole aina välttämätöntä. Munakoisolle suositeltu kasvatuspaikka Suomessa on kasvihuone tai sitä vastaavat olosuhteet.
Pienempiä munakoisolajikkeita voi istuttaa myös astioihin tai suuriin ruukkuihin, joista ylimääräinen vesi pääsee pois. Ruukkuun tai astiaan istutettuja munakoisoja täytyy kastella enemmän kuin kasvatuspenkkiin istutettuja. (1)
Jos munakoison ostaa taimistolta, kannattaa etsiä hyvinvoivan näköistä vehreää, tukevaa ja tuuheaa kasvia, jossa ei ole vielä kukkia tai hedelmiä. (1)
Kasvin hoito
Munakoisokasvin hoito on melko helppoa, kunhan ilmat pysyvät kesäisinä. Munakoiso tarvitsee tavanomaisia hoitotoimenpiteitä ja se pärjää usein itsekseen ilman tukemista. Munakoiso voi saada auringonpolttamia kirkkaassa keskipäivän auringonpaisteessa (1), ja tällaista herkkyyttä voi esiintyä erityisesti sisällä esikasvatetuissa taimissa. Munakoisoa voi suojata tarvittaessa varjostamalla sitä esimerkiksi harsolla.
Kastelu
Munakoiso suosii maaperän tasaista kosteutta. Munakoiso sietää myös hieman kuivumista sitten, kun kasvu on lähtenyt hyvin etenemään. Munakoison juuristo voi ulottua jopa yli metrin syvyyteen, jos maaperä on kuohkeaa. Säännöllinen ja riittävä kastelu ehkäisee kukkien ja hedelmien pudottamista, jota voi muuten esiintyä, varsinkin pitkinä kuivina ja kuumina kausina. (1)
Lannoitus
Munakoison ravinteiden tarve on suuri. (1) Munakoiso hyötyy varastolannoitteesta. Munakoisoa voi ravita kastelulannoitteella säännöllisesti istuttamisen jälkeen ja varsinkin ensimmäisten hedelmien keräämisen jälkeen.
Sadonkorjuu
Munakoison hedelmä voidaan kerätä jo ennen kuin se saavuttaa täysikasvuisen mitan. Rajana sadonkorjuuseen voidaan pitää kolmannesta kypsän munakoison koosta. Säännöllinen sadonkorjuu edistää uusien hedelmien muodostumista. Munakoiso kerätään yleensä ennen kuin se kypsyy, kurkun ja kesäkurpitsan tapaan. Hyvän ruuanlaittoon sopivan munakoison kuori on kiiltävä, sileä ja kiinteän tuntoinen. Jos munakoiso on mattapintainen, ryppyinen ja pehmeä, se on todennäköisesti kypsä tai ylikypsä. Kypsä munakoiso on usein kitkerä ja sen sisällä voi olla kovia siemeniä. Ylikypsän munakoison siemenet voi kerätä ja kylvää ensi kaudella. Munakoison siemenet säilyttävät 50% itävyyden jopa 7 vuotta. (1)
Lähteet
1.Eggplant. The Master Gardener Journal (University of Arizona). Viitattu 20.7.2023. Saatavilla: https://cals.arizona.edu/maricopa/garden/html/pubs/0203/eggplant.html
2. Damnjanović, J.; Girek, Z.; Milojević, J.; Zečević, V.; Živanović, T.; Ugrinović, M.; Pavlović, S. Assessment of Eggplant (Solanum melongena L.) Genotypes and Selection of Parameters for Better Yield. Chem. Proc. 2022, 10, 31. Viitattu 20.7.2023. Saatavilla: https://doi.org/10.3390/IOCAG2022-12309
